|
|
SEISKARINKOIRASeiskarinkoira on Seiskarin saarelta peräisin oleva suomalainen hyljekoira. Hyljekoira on ikivanha koiratyyppi, joka hävisi hylkeenpyynnin kadottua elinkeinona viimeistään 1950-luvulla. 1990-luvulla Seiskarilta kotoisin oleva Leo V. Sipilä alkoi jäljittää saarelta aikanaan Manner-Suomeen annettujen hyljekoirien jälkeläisiä. Työn tuloksena löytyi useampia seiskarinkoiran tuntomerkkejä omaavia koiria, jotka ovat toimineet nykyisten seiskarinkoirien kantayksilöinä.Nykyiset seiskarinkoirat ovat rekonstruktio aikanaan Seiskarissa eläneistä koirista. Nykyisten seiskarinkoirien määritelmä nojaa aikalaislähteistä ja perimätiedoista muodostettuun käsitykseen saaren alkuperäisistä koirista. Seiskarinkoirien kasvatuksessa pyritään noudattamaan samoja periaatteita kuin aikanaan hyljekoirien kasvatuksessa. Seiskarinkoirakanta on siten avoin ja kantaan otetaan suunnitelmallisesti uusia määritelmän mukaisia yksilöitä. Kantaan otetut koirat ovat useimmiten sekarotuisia, joiden taustalla on pohjoisia pystykorvarotuja. Kannan avoimuuden perustana on perimän säilyttäminen monipuolisena, jolloin perinnöllisten sairauksien ja vikojen yleisyys olisi mahdollisimman pieni. Ulkonäöllistä yhteneväisyyttä tärkeämpää on koirakannan terveys. Nykyiset seiskarinkoirat ovat pääasiassa seurakoiria, jotka soveltuvat ketteryytensä, terävien aistiensa ja sosiaalisuutensa ansiosta useimpiin koiraharrastuksen aktiviteetteihin. Seiskarinkoirilla harrastetaan muun muassa agilitya, tokoa, jäljestystä ja terapiatoimintaa. Seiskarinkoirakerho ry perustettiin vuonna 1999 ja yhdistyksen tarkoituksena on taata tämän jo kerran kadonneen koiran tulevaisuus. Koiria on tällä hetkellä noin 250. Seiskarinkoira ei ole virallinen rotu. Lähde: Seiskarinkoirakerho.fi
Seiskarinkoiran rotumääritelmä
ITÄSIPERIANLAIKAItäsiperianlaika on venäläinen metsästyspystykorva. Se on Suomen suosituin laikarotu.
AlkuperäItäsiperianlaika on aina toiminut metsästyskoirana, ja jalostus on painottunut metsästysominaisuuksiin. Itälaika on kotoisin Itä-Siperian vuoristo- ja taiga-alueilta, jossa sitä käytettiin kaiken riistan koirina. Sen avulla metsästettiin karhuja, hirviä, metsäkanalintuja, vesilintuja ja turkisriistaa.Itälaikaa on jalostettu viidestä eri kantatyypistä: evenki ja irkutsk, jotka olivat jalostuksessa päätyyppejä, sekä jakutia, amur ja tofolar. Tyypit on jaettu alueittain ja ne eroavat myös ulkonäöltään. Evenki-tyypillä on suuri rooli itälaikan jalostuksessa, ja pohjoismaiden kantakoirat ovat suureksi osaksi tätä tyyppiä. Evenki-tyyppinen laika on suuri, rakenteeltaan voimakas ja pitkäjalkainen. Värit ovat valkoinen, valkoharmaa tai valkoinen suurin mustin tai harmain laikuin. Toinen tärkeä tyyppi on irkutsk. Se on keskikokoinen ja voimakas, ehkä hieman raskas. Väri on tavallisimmin musta tai mustanruskea pienillä valkoisilla läikillä. Muut tyypit ovat sulautuneet ja niillä on vähäisempi merkitys. Itäsiperianlaikan tullessa Suomeen 70- ja 80-lukujen vaihteessa oli Suomessa vain tietylle riistalle tarkoitettuja koiria, joten itälaikan oli vaikea saada jalansijaa ja vakuuttaa metsästäjille hyvät käyttöominaisuudet. Kahdenkymmenen vuoden aikana itälaika on kuitenkin onnistunut kasvattamaan suosiotaan. FCI hyväksyi itäsiperianlaikan rotumääritelmän 1980.
Luonne ja käyttäytyminenItäsiperianlaika on länsisiperianlaikaa karumpi ja kovempi luonteeltaan, mutta kuitenkin seurallinen ja ystävällinen ihmisiä kohtaan. Ne pitävät lapsista ja ovat leikkisiä. Itälaika on uskollinen isännälleen ja vaaran uhatessa puolustaa isäntäänsä. Vieraita kohtaan se on useimmiten avoin ja välinpitämätön.Itälaika omaa hyvät hermot ja on peräänantamaton ja määrätietoinen. Se on rauhallinen, mutta reagointi- ja harkitsemiskyky on nopea. Koulutus on suhteellisen helppoa. Nartut ovat usein pehmeämpiä kuin urokset. TerveystilanneItäsiperianlaikoilla esiintyy jonkin verran epilepsiaa. Sitä sairastavia koiria ei saa käyttää jalostukseen. Myös ihottumaa sairastavien itälaikojen käyttö jalostukseen on kielletty. Purentavikaisia ja hammaspuutoksista kärsiviä koiria on vältettävä jalostuksessa, sillä viat ovat perinnöllisiä.NykytilanneItäsiperianlaika on suosituin laikaroduista. Suomen kanta on lähes 4900 koiraa ja vuosittain rekisteröidään noin 300 koiraa. Suurin osa itäsiperianlaikoista on Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa, mutta niitä on myös Norjassa, Baltian maissa ja Kanadassa.KäyttöItäsiperianlaikaa kutsutaan usein ”kaiken viljan koiraksi”. Se toimii karhun ja hirven metsästyksessä, se haukkuu ja noutaa linnut sekä etsii haavakot. Karhun metsästyksessä käytetään usein kahta laikaa, mutta itälaikaa voi rohkeutensa ansiosta käyttää yksinkin. Hirven metsästyksessä itälaika on pysäyttävä koira. Itälaikoja käytetään myös näätä- ja turkiseläinten metsästykseen.Monet harrastavat itälaikojensa kanssa myös valjakkohiihtoa. Lähde: Wikipedia.fi |